Tässä vilaus pentulaatikon elämään. Pennut kasvaa silmissä. Eivät oo enää mitään pieniä ja hentoisia vaan kunnon pötkylöitä! Syövät hyvin ja reippaasti ja sit vetävät sikeetä :) Helppoa on koiran pennun elämä! Ulla tulee jo pentulaatikosta enemmän pois silloin muksut on sikeessä unessa ja pihallakin malttaa hetken olla lukemassa "päivän postia". Mut kun pienoinenkaan kutsu käy pentulaatikosta niin mamma kiiruhtaa jälkikasvunsa luo. Muut koirat on jättänyt pentulaatikon rauhaan mutta katti sai Ullalta lähdön eräänä aamuna kun tuli ovelle kurkkimaan. Meidän 4v kaksoset hihittivät ja tuumasivat että lähtihän se! Muuten Ulla on kyllä kissaa, koiria, hevosia, kanoja ja kaikkia meitä kaksijalkaisia kohdellut oikein mukavan ystävälliseen tapaansa.
Yritin juuri paria pentua punnita ja kilot paukkui tytöilläkin mutta tarkkaa lukemaa oli vaikea saada. Varma kuitenkin olen kasvusta sillä eivät puntarilla meinanneet enää pysyä.
Nyt alan odottamaan että pennuilla silmät aukeaa ja kuumeisesti samalla yritän pähkäillä nimiä pennuille. Olen jo neljä vuotta sitten keksinyt loistokkaat nimet Näpsänakkelin pennuille mutta nyt mietin että seuraavasta pentueesta kotiin jäävälle nappulalle haluaisin antaa yhden jo keksityistä nimistä. Näin ollen, pitäneekin panna aivot raksuttamaan ja keksiä tälle sakille uudet nimet :)
